Suomen talous on hitaasti toipumassa taantumasta samalla kun geopoliittiset jännitteet ja taloudellinen epävarmuus kasvavat. Kasvun ja tuottavuuden lisäämiseksi ja vihreään teollisuuteen siirtymisen vauhdittamiseksi Suomi voi hyödyntää runsaasti saatavilla olevaa uusiutuvaa sähköä sekä huippuosaamista tekniikan ja innovoinnin alalla, OECD:n uudessa raportissa todetaan.
OECD:n viimeisimmässä Suomen talouskatsauksessa BKT:n ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,1 prosenttia vuonna 2026 korkojen laskun ja ostovoiman kasvun ansiosta. Inflaation odotetaan pysyvän hieman alle 2 prosentissa energian halpenemisen kompensoidessa osittain tuontikustannusten nousua.
”Tuottavuuden piristyminen vahvistaa elpymistä, mutta elintason nostaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää lisäuudistuksia,” OECD:n maatutkimusten johtaja Luiz de Mello sanoi esitellessään katsauksen tuloksia Helsingissä yhdessä valtiovarainministeri Riikka Purran kanssa. ”Tämä edellyttää jatkuvaa teknologista innovointia, korkeasti koulutetun työvoiman saatavuuden varmistamista ja yksityisten investointien lisäämistä, myös vihreään teollisuuteen siirtymisessä.”
Korkea-asteen koulutukseen osallistuvien osuus on pysynyt ennallaan kahden viime vuosikymmenen aikana, ja tätä osuutta tulisi lisätä. Alhainen koulutustaso on osaltaan aiheuttanut työvoimapulaa, josta suurin osa koskee korkea-asteen koulutusta vaativia työtehtäviä. Korkeakoulututkimuksen yritysrahoituksen lisääminen ja lyhyempien erikoistuneiden jatkotutkintojen valikoiman laajentaminen auttaisi vapauttamaan resursseja, jotta korkeakoulutukseen voitaisiin tarjota enemmän aloituspaikkoja, mikä lisäisi korkeakoulutukseen osallistuvien määrää ja tuottavuuden kasvua.
Vaikka korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemisessa ulkomailta on edistytty, haasteita on edelleen. Suomi voisi edelleen laajentaa kielikoulutusta, tarjota ulkomaisille opiskelijoille enemmän työharjoittelumahdollisuuksia ja tehostaa kotouttamistoimia, jotta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien potentiaalista panosta talouskasvuun voitaisiin hyödyntää paremmin.
Pienten lasten äitien työmarkkinoille osallistumisen ja työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan lisätoimia esimerkiksi päivähoitokannustimia parantamalla. Tämä auttaisi myös kuromaan umpeen suurta sukupuolten välistä palkkaeroa.
Runsas uusiutuvan sähkön määrä tarkoittaa, että Suomella on monia muita OECD-maita paremmat mahdollisuudet hyödyntää siirtymää vihreään teollisuuteen. EU:n vihreisiin investointeihin myöntämän rahoituksen parempi hyödyntäminen ja osaajapulan vähentäminen auttaisivat hyödyntämään Suomen suurta potentiaalia siirtymässä vihreään teollisuuteen.
Maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää parannuksia metsänhoidossa, parempia poliittisia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sekä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen rahoituksellisten, lainsäädännöllisten ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamista. Suomen arktisen alueen asianmukaiseen hallintaan on panostettava, jotta kyetään vastaamaan merkittäviin haasteisiin, kuten muita alueita nopeampaan lämpötilan nousuun ja maankäyttöön kohdistuviin kilpaileviin paineisiin, joita aiheuttavat muun muassa puolustukseen, kaivosalaan, matkailuun ja uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön liittyvät hankkeet.
Katso Suomen talouskatsauksen yhteenveto, jossa on esitelty tärkeimmät tulokset ja kaaviot (tätä linkkiä voidaan käyttää mediajulkaisuissa).
Median yhteydenotot: Spencer Wilson, OECD:n lehdistötoimisto (+33 1 45 24 81
OECD on yli 100 maan kanssa yhteistyössä toimiva maailmanlaajuinen poliittinen foorumi, joka edistää politiikkaa yksilönvapauden säilyttämiseksi ja ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi kaikkialla maailmassa.